Läheisen kuolema on useimmiten hyvin raskas kokemus, ja juuri surun keskellä tulisi selvittää paljon käytännön asioita, joiden edessä omainen on ehkä ensimmäistä kertaa elämässään. Perunkirjoituksen lisäksi selvitettävää on muun muassa ositukseen, perinnönjakoon, hautajaisten järjestämiseen ja/tai henkisen ja taloudellisen tuen hakemiseen liittyen. Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi -verkkopalvelu on tuottanut Läheisen kuolema -oppaan, joka on tehty yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Oppaan sisältöä on ollut tuottamassa mm. Asianajajaliitto, Kela, Verohallinto, Kirkkohallinto, Maanmittauslaitos sekä lukuisat muut toimijat, joiden kanssa omaisen kuoleman hetkellä voi joutua asioimaan. Opas tarjoaa monipuolisesti apua yhdestä paikasta, jotta läheisen kuoleman hetkellä edes käytännön asioiden hoitaminen olisi helpompaa. Löydät Läheisen kuolema -oppaan täältä.
Tässä blogissa keskitymme seuraavaksi tarkemmin perukirjan sisältöön ja perunkirjoituksen toimittamiseen.
Perunkirjoituksesta säädetään perintökaaren 20 luvussa. Luvun 1 §:n mukaan perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Mikäli perunkirjoitusta ei perustellusta syystä ehdittäisi toimittaa kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta voi Verohallinto myöntää hakemuksesta perunkirjoitukselle lisäaikaa. Lisäaikahakemuksen voi tehdä esim. kuolinpesän osakas OmaVerossa. Perukirja on toimitettava kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta Verohallinnolle perintöverotuksen toimittamista varten. Myös tämän voi tehdä OmaVerossa ja myös tähän määräaikaan voi perustellusta syystä hakea pidennystä Verohallinnolta.
6 §:n mukaan pesänilmoittajana toimii kuolinpesän tilanteen parhaiten tunteva henkilö, yleensä joku kuolinpesän osakkaista. Pesänilmoittajan tehtävänä on ilmoittaa kaikki perunkirjoitusta varten tarvittavat tiedot. 2.1 §:n mukaan perunkirjoitusta toimittamaan on valittava lisäksi kaksi uskottua miestä. 2.2 §:n mukaan perunkirjoituksen ajasta ja paikasta on annettava tieto hyvissä ajoin ennen perunkirjoitusta (viimeistään kaksi viikkoa ennen) osakkaille ja eloonjääneelle puolisolle. Kaikki kuolinpesän osakkaat on kutsuttava toimitukseen.
3 ja 4 §:ssä määrätään niistä tiedoista, joita perukirjassa on mainittava. Näitä tietoja ovat mm.:
- toimituksen aika ja paikka
- vainajan henkilötiedot, siviilisääty, kotipaikka sekä kuolinpäivä
- perillisten, lesken, toissijaisten perillisten sekä yleistestamentinsaajien henkilö- ja yhteystiedot
- perillisten sukulaisuussuhde vainajaan
- perunkirjoituksessa paikalla olevat henkilöt
- tieto siitä, miten perunkirjoituksen ajasta ja paikasta on ilmoitettu ja/tai ilmoittamatta jättämisen syy
- vainajat varat ja velat sekä kuolinpesän velat kuolinpäivän mukaisine arvoineen, myös henkivakuutuskorvaukset
- lesken varat ja velat kuolinpäivän mukaisine arvoineen
- tiedot mahdollisista avio-oikeutta rajaavista seikoista (avioehto, lahjana/testamentilla saatu omaisuus, jne.)
- ennakkoperinnöt ja enintään 3 vuotta ennen vainajan kuolemaa häneltä saadut lahjat
- pesänilmoittajan yhteystiedot (vähintään osoite ja puhelinnumero, myös sähköpostiosoite on hyvä ilmoittaa)
- lesken ilmoitukset (esim. tasinkoprivilegioikeus)
- pesänilmoittajan sekä uskottujen miesten osalta valaehtoinen vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta (ks. perintökaari 20 luvun 6.2 § ja 6.3 §)
- vakuutus myös muilta toimituksessa paikalla olleilta pesän osakkailta sekä leskeltä.
Huomioithan, että kaikki rekisterissä oleva irtain omaisuus ja niiden arvot on ilmoitettava erikseen eli esimerkiksi autot, aseet, perävaunut, muut moottorikäyttöiset kulkuneuvot, kuten veneet, moottorikelkat, moottoripyörät ja mopot jne. Muutoin tavanomaista koti-irtaimistoa ei tarvitse ilmoittaa, mikäli sen arvo ei ylitä 4 000 euroa. Huomattavammat arvoesineet on kuitenkin ilmoitettava.
Perukirjaan on liitettävä kopiot seuraavista asiakirjoista:
- avioehtosopimus
- testamentti
- perinnönjakokirja, jos perinnönjako on toimitettu
- osituskirja tai perinnönjakokirja, jos vainajan puoliso on kuollut aiemmin ja vainajan ja puolison perinnönsaajien välillä on toimitettu ositus ja perinnönjako.
Perukirjaan ei tarvitse liittää saldotodistuksia, tositteita kuolinpesän kuluista eikä kopiota mistään muusta perukirjasta. Virkatodistuksia/sukuselvityksiä ei myöskään enää tarvitse toimittaa Verohallinnolle. Verohallinto pyytää tarvittaessa lisätietoja.
Joskus omaisuuden arvoja perukirjaan on hankala itse määrittää. Tällöin kannattaa ottaa avuksi asiantuntija, esimerkiksi laillistettu kiinteistönvälittäjä, kun kyseessä on asunto-osakkeen tai kiinteistön arviointi, autoliike kun kysymys on ajoneuvoista ja Metsäkeskuksen metsäammattilainen, kun kysymys on metsämaasta.
On muistettava, että jos perunkirjoituksen toimittamisen jälkeen tulisi tietoon jotakin uusia varoja tai velkoja, joita ei ole aiemmin perukirjassa ilmoitettu, on kuukauden kuluessa laadittava perukirjaa koskeva täydennys- tai oikaisukirja, jolla joko täydennetään tai oikaistaan ilmoitettuja tietoja. Täydennys- tai oikaisukirja on lähetettävä Verohallintoon ja tämän voi tehdä sähköisesti OmaVerossa.
Perukirjan käsittely Verohallinnossa kestää keskimäärin 6–12 kuukautta. Kyseessä on nimenomaan keskimääräinen käsittelyaika, joten päätöksen voi saada myös nopeammin tai siinä voi kestää kauemmin. Suuntaa-antavan perintöveron määrän voi helposti laskea Verohallinnon sivuilla olevalla perintöverolaskurilla.
Perunkirjoituksesta on säädetty laissa. Sen toimittaminen vaatii tietoa sitä sääntelevän lain sisällöstä ja sen soveltamisesta sekä perunkirjoituksen käytänteistä. Tämän vuoksi perukirjan laatiminen ja perunkirjoituksen toimittaminen kannattaa aina antaa asiantuntevan lakimiehen hoidettavaksi. Meidän hinnaston löydät täältä.
Kirjoitti 14.10.2024