Oikeusministeriö on hiljattain julkaissut ohjeen erillään asuvien vanhempien luona vuorotellen asuvan lapsen elatusavun määrittämiseen. Se täydentää aiemmin julkaistua ohjetta lapsen elatusavun suuruuden arvioimisesta.
Elatusavun määrän laskemiseksi vuoroasumistilanteessa on pitkään liittynyt epäselvyyksiä. Asiasta on muutamia oikeuskäytäntöä ohjaavia tapauksia, mutta elatusapuohjeen uusi täydennys toi tilanteeseen kaivatun selkeän ohjeen. Ohje on suositusluonteinen, eli se ei sido tuomioistuinta. Tuomioistuimet ovat yleisesti elatusapuasioissa kuitenkin soveltaneet ohjetta hyvin systemaattisesti. Oikeusministeriön mukaan uuden ohjeen tavoitteena on yhtenäistää vuoroasuvan lapsen elatusavun suuruuden arviointiperiaatteita.
Lapsen elatusavun arvioinnin lähtökohtana on lapsen elatuksesta annettu laki. Sen mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen ja vanhemmilla on velvollisuus vastata lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhempien elatuskyvyt otetaan lain mukaisesti huomioon myös vuoroasumistilanteessa.
Pääperiaatteena uudessa ohjeessa on se, että vuoroasuvan lapsen kulut jaetaan molemmille vanhemmille eikä saatavilla olevista elatusapulaskureista tuttua luonapitovähennystä tehdä. Ensiksi lasketaan lapsen elatuksesta aiheutuvat kulut, toiseksi vanhempien elatuskyvyt, jonka jälkeen lapsen elatuksesta aiheutuvien kustannusten jakoa oikaistaan tarvittaessa erikseen maksettavalla elatusavulla.
Vaikkakin lapsi asuu vuorotellen molempien vanhempiensa luona ei tämä siis tarkoita automaattisesti sitä, että elatusapua ei tulisi maksettavaksi. Vuoroasumistilanteessa elatusapu voi tulla maksettavaksi esimerkiksi siinä tilanteessa, jos vanhempien elatuskyvyt poikkeavat toisistaan. Jos vanhempien elatuskyvyt ovat samansuuruiset, mutta toinen vanhempi vastaa suuremmasta osasta lapsen kustannuksista, voi elatusapu myös silloin tulla maksettavaksi.
Vuoroasumisella tarkoitetaan sitä, että lapsi viettää vähintään 40 prosenttia ajasta toisen vanhemman luona. Tässä ajassa huomioidaan myös lomakaudet ja juhlapyhät.
Elatusavun määrittämiseen liittyvistä lähtökohdista
Lapsen elatuksen tarve
Myös vuoroasumistilanteessa lapsen elatuksen tarve lasketaan samoin periaattein kuin vuoden 2007 elatusapuohjeessa. Voit lukea pääperiaatteet lapsen elatuksen tarpeen laskemisesta täältä.
Yleiset kustannukset
Vuoroasumisessa lapsen yleiset kustannukset jaetaan lähtökohtaisesti molemmille vanhemmille. Tämä on perusteltua siksi, että vuoroasumisessa lapsen elatuksesta aiheutuu ruokakustannusten lisäksi myös muita yleisiä kustannuksia molemmissa kodeissa. Jako vanhempien välillä voidaan tehdä myös todellisen kustannusvastuun jaon mukaisesti (esim. 30 % / 70 %), mikäli toinen vanhempi tosiasiassa vastaa suuremmalta osin lapsen yleisiin kustannuksiin sisältyvistä kuluista.
Asumiskustannukset ja lapsen erityiset kustannukset
Lapsen erityiset kustannukset on aina selvitettävä tapauskohtaisesti. Vuoden 2007 ohjeen mukaan lapsen erityisiä kustannuksia ovat esimerkiksi varhaiskasvatuskulut, harrastuskulut, vakuutusmaksut ja erityiset terveydenhoitokustannukset. Lapsen erityiset kustannukset otetaan vuoroasumistilanteessa huomioon vuoden 2007 ohjeen mukaisin edellytyksin sen vanhemman kuluina, joka ne tosiasiassa maksaa.
Lapsen asumiskustannusten laskeminen vuoroasumistilanteessa poikkeaa aiemmasta vuoden 2007 elatusapuohjeesta. Lapsen asumiskustannuksiin jyvitetään lapsen osuus molempien vanhempien asumiskustannuksista. Lapsen osuutena otetaan huomioon kuitenkin vain puolet vuoden 2007 ohjeen mukaisesta prosenttiosuudesta kummankin vanhemman osalta. Prosenttiosuus vaihtelee sen mukaan, kuinka monta lasta perheessä asuu. Yhden lapsen osalta prosenttiosuus on vuoden 2007 elatusapuohjeen mukaisesti 23 %, jolloin vuoroasuvan lapsen osalta prosenttiosuus on siis 11,5 %.
Lapsilisä
Lapsilisää käsitellään vuoroasumistilanteessa samoin kuin vuoden 2007 ohjeessa. Lapsilisä vähennetään suoraan lapsen elatuksen tarpeesta. Yksinhuoltajakorotus otetaan huomioon sen vanhemman tulona, jolle se maksetaan.
Vanhempien elatuskyvyt
Vanhempien elatuskykyjä arvioidaan samoin periaattein kuin vuoden 2007 ohjeessa. Voit lukea pääperiaatteet vanhempien elatuskykyjen suuruuden arvioimisesta täältä. Lapsen osuus asumismenoista vähennetään kyseisen vanhemman asumiskustannuksista.
Viimekätinen kohtuullisuusarviointi
Tuomioistuin tekee elatusavun suuruutta arvioidessaan aina viimekätisen kohtuullisuusarvioinnin. Tämä korostuu erityisesti vuoroasumistilanteissa, koska vuoroasuvan lapsen elatukseen vaikuttavat seikat ovat usein hyvin moninaisia.
Laskentaprosessin vaiheet
1. Lapsen elatuksen tarpeen laskeminen (kulut kummankin vanhemman luona yhteensä)
2. Kummankin vanhemman elatuskykyjen laskeminen
3. Vanhempien elatuskykyjen mukaisen suhteen määrittäminen (%) ja kummankin vanhemman osuus lapsen elatuksen tarpeesta euroina
4. Elatusapuna maksettava euromäärä (tasaus)
5. Kohtuullisuusarvionti
Esimerkkilaskelmat (OM 2023:24, s. 24)
Esimerkki 1 A: kun vanhempien elatuskyvyt poikkeavat toisistaan
1. Lapsen elatuksen tarpeen laskeminen
Lapsen elatuksen tarve on 500 euroa, jotka jakautuvat vanhemmille A ja B seuraavasti:
| A | B | |
| Yleiset kustannukset | 171 e | 171 e |
| Osuus asumiskuluista (11,5 %) | 89,70 e | 69 e |
| Erityiset kustannukset | 84,18 e | 10 e |
| Lapsilisä | -94,88 e | |
| Yhteensä | 250 e | 250 e |
2. Kummankin vanhemman elatuskykyjen laskeminen
| A | B | |
| Nettotulot (sis. lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen) | 2 877,30 e | 2 218 e |
| Yleiset kustannukset | -687 e | -687 e |
| Asumiskulut (josta vähennetty lapsen osuus 11,5 %) | -690,30 e (780 e-89,70 e) | 531 e (690 e-69 e) |
| Lapsilisä | -94,88 e | |
| Elatuskyky | 1 500 e | 1 000 e |
3. Vanhempien elatuskykyjen mukaisen suhteen määrittäminen (%) ja kummankin vanhemman osuus lapsen elatuksen tarpeesta euroina
Vanhempien elatuskykyjen mukainen suhde on A 60 % ja B 40 %.
(A:n suhteellinen osuus 1 500 e / (1 500 e + 1 000 e) x 100 %=60 %)
(B:n suhteellinen osuus 1 000 e / (1 500 e + 1 000 e) x 100 %= 40 %)
A:n osuus lapsen elatuksen tarpeesta euroina on 300 euroa ja B:n 200 euroa.
(A:n 500 e x 0,6=300 e ja B:n 500 e x 0,4=200 e)
4. Elatusapuna maksettava euromäärä (tasaus)
A maksaa elatusapuna 50 euroa. Näin A:n elatusvastuu on lopulta 250 e + 50 e (maksettava elatusapu) eli 300 euroa ja B:n elatusvastuu on 250 e – 50 e (saatava elatusapu) eli 200 euroa.
5. Viimekätinen kohtuullisuusarviointi
Lopuksi tulee vielä arvioitavaksi, olisiko näin laskettu elatusapu tässä yksittäistapauksessa kohtuullinen. Tässä arvioinnissa voidaan ottaa huomioon kaikki elatusavun suuruuteen lain mukaan vaikuttavat seikat. Esimerkiksi vanhemman suuret velanhoitomenot voivat olla sellaisia, jotka voivat tulla huomioon otettavaksi viimekätisessä kohtuusarvioinnissa, vaikka niitä ei muutoin otettaisi huomioon vanhemman elatuskykyä laskettaessa.
Esimerkki 1 B: kun vanhempien elatuskyvyt ovat samat ja lapsen kustannukset jakautuvat tasan
Aiemman esimerkin vanhempi B:n elatuskyvyn noustessa 1 500 euroon vanhempien elatuskykyjen mukainen suhde jakautuu tasan 50 % / 50 %. Lapsen kulut jakautuvat valmiiksi elatuskykyjen mukaisesti, eli laskennallinen elatusapu on tällöin 0 euroa. Elatusapua ei lähtökohtaisesti makseta.
Lopuksi
Voit katsoa lisää esimerkkilaskelmia Oikeusministeriön ohjeesta, jonka löydät täältä.
Blogin kirjoittajalla on vuosien kokemus elatusapuasioiden tuomioistuinsovitteluista sekä oikeudenkäynneistä. Mikäli tarvitset apua elatusapuun liittyvissä riidoissa, autamme mielellämme löytämään asiaan ratkaisun! Yhteystiedot löytyvät kirjoittajan nimeä klikkaamalla.
Kirjoitti 3.10.2023